Selvityspakettituotteistus
Tyypillinen kysymys verkkosivustokonsultilta on “paljonkohan tämä maksaisi?”. Siis että paljonko maksaa jonkun ominaisuuden tekeminen, ongelman korjaus tai jokin pieni säätö olemassaoleville nettisivuille.
Ongelma on se, että kustannusarvion laatiminen on usein käytännössä sama kuin itse asian tekeminen. Mitään vakiovastausta ei ole, koska ei ole yhtä tiettyä tapa tehdä verkkosivustoa. Suuri osa työstä on siis selvittää, miten asiakkaan verkkosivusto on rakennettu.
Tilanne on kiusallinen. Mitä jos ensin käytän vaikka muutaman tunnin aikaa asian selvittämiseen ja kustannusarvion tekemiseen. Homman hoitaminen loppuun vaatisi ehkä vartin tai puoli tuntia lisää, mutta asias toteaa työn liian kalliiksi. Omaa työaikaa on palanut, mutta rahaa sen vastineeksi ei ole luvassa. Toisaalta jos selvitysvaiheen jättää tekemättä ja heittää summan lonkalta, voi huomata luvanneensa liikoja. Asiakas voisi olla halukas maksamaan pari sataa, mutta työn laajuus paljastuukin jossain vaiheessa vähintään tonnin hintaiseksi.
Näihin ongelmiin törmäsin itse joitakin vuosia sitten tehdessä Wordpress-konsultaatiota, joten päädyin kääntämään tilanteen täysin päälaelleen: ensin asiakas sitoutuisi maksamaan, ja vasta sitten antaisin hänelle arvion työstä.
Käytännössä vastasin asiakkaille kutakuinkin seuraaman mallin mukaan:
Tarjoan tässä vaiheessa ns. selvityspakettia, jonka hinta on 400 € + alv ja joka vastaa noin puolen päivän työtä. Tänä aikana tutustun verkkosivustoonne ja kuvaamaasi ongelmaan. Jos tarvittavat toimenpiteet pystyy tekemään tässä ajassa, on työ sillä selvä ja maksat vain tämän yhden laskun. Jos työmäärä osoittautuu suureksi, teen jatkokustannusarvion, jonka jälkeen saat päättää, jatketaanko sen mukaisesti vai ei. Voit myös antaa työn hoidettavaksi jollekin toiselle konsultille ja lähettää kirjoittamani työarvion hänelle. Tämän esityötarjouksen hyväksyminen ei siis sido sinua mihinkään muuhun.
Käytännössä yli 90 % tämän selvitystyöpaketin perusteella tehdyistä tarjouksista hoitui tällä yhdellä laskulla – toimeksiannot olivat nimittäin useimmiten kohtuullisen yksinkertaisia ja lyhyitä töitä.
Hyödyt olivat perinteiseen tapaan nähden molemminpuoliset: asiakas oli tyytyväinen, kun sai kiinteähintaisen tarjouksen nopeasti. Minulle puolestani tämä tapa toi varmuutta, koska en joutuntu käyttämään aikaani työhön, jonka tuotto olisi epävarmaa.
Mitä tästä opimme? Tuntiveloitteinen työ oli yliarvostettua. Se on usein mielikuvituksettomuuden puutetta softafirman puolesta. Perustelu siitä, että asiakas haluaisi tuntilaskutteisen toimeksiannon on myös huuhaata – asiakas saattaa jopa ilahtua, kun saa epämäärisen arvion sijaan jämptin ja kiinteähintaisen tarjouksen.